Heti kasiksi ylös ja opetuskeittiötä kohti. Oli aika tehdä ravintolapalvelujen loppuateria teemalla "Venäjä". Omalla kontollani oli tomaatti-purjolohi smetanakastikkeessa ja sen lisukkeena perunat. Pienistä epävarmuustekijöistä huolimatta ateria onnistui vallan mainiosti ja tarjoilupuoli oli onnistunut kattauksen kanssa erittäin hienosti kaikkine venäjän lippuineen ja kynttilöineen.

Espanjaa oli vielä yhdestä kolmeen. Los perros negros ja silleen.

On taas kyllä niin levoton olo, ettei pysty kirjoitteleen mitään elämää suurempaa tekstiä planeettojen asennoista ja niiden vaikutuksista ihmisten sisäisiin karmoihin.

"vaikeeta sun elämäs", sanoi nuori neito katsoessaan tarinan sankarin kirjoittaessa muistelmiaan päivän lopuksi. Mitä onkaan edessä, tuumi sankarimme ja hieroi nenäänsä. Hän sekoaa ajatellessaan kaikkia mahdollisia seikkailuita mitä huominen tuo tulleessaan ja on tietoinen nukkumisen tarpeestaan. Aika on rajallinen elementti tässä planeettojen kiertokulussa ja elämän pyörässä. Kuin orava hän kuitenkin on tietämätön kuinka tässä kierteestä pääsee pois.